Oli niin hauskaa eilen, tiedättekö, ihan kuin olisi elossa! Täällä pidettiin saman tien kahdet synttärijuhlat peräkkäin, koska ruokaa oli hieman liikaa. Sitä on vielä jäljellä. Söin äsken (öhöm, oikein onnistunutta) mariannekarkki-puolukka-rahkakakkua. Yksi pala sammuttaa nälän loppupäiväksi. Tätä otankin mukaan seuraavan kerran kun mietin miten tulisin Unicafén yleensä niin proteiiniköyhästä kasvislounaasta kylläiseksi. Lakkasin kynteni keski-ikäisenpunaisiksi. Se väri sopii paremmin varpaisiin, tai sitten käsieni pitäisi olla valkoiset ja hienot ja sormuksia vähemmän. (Lisää ulkonäköpohdintaa: leikkauttaisinko keskiviikkona Amélie-tukan? Vaikka se olisi sietämätön hoitaa ja laittaa aina? Ja vaatisi hieman plastiikkakirurgiaa, koska kuka nyt haluaisin jättää puolitiehen ulkonäkömuutoksia? Niin, ja kaksinkertaisen määrän tukkaa. Hmmm...)
Hs.fi:n testin mukaan huumorintajuni on ivallista ja vahingoniloista. En kyllä kerta kaikkiaan suostu nielemään tuollaista luonnehdintaa, pidin enemmän siitä loppuosasta, joka sanoi jotain älykkäästä huumorista, vaikka unohdin järkytyksissäni mitä siinä sanottiin. Liika huumori voi muuten tuhota avioliiton.
Haluan olla vanhana kuin Kylli-täti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Oikeasti en ymmärrä kaikkialla tasaisin väliajoin ilmenevää Unicafén kasvislounaan dissausta. Aniharvoin olen itse löytänyt siitä moitteen sijaa. :)
Minulla on NÄLKÄ hyvin pian sen jälkeen! Se on hyvin... penseää.
Toinen ilmaus, jonka olen ajatellut omaksua, on äsken sähköpostista lukemani "tiistaimisiin. See you on Tiisday". Minun pitäisi pitää mukanani pikku muistikirjaa toisten ihmisten sanojen varastamista varten. Kuinka... naurettavaa.
Huvituin.
Lähetä kommentti