tiistai 15. huhtikuuta 2014

Nyppyjä rakkaudessa

Otin sittenkin itseäni niskasta kiinni ja korjautin ompelukoneeni. Tai siis annoin T:lle rahaa ja ohjeet, ja hän toi minulle huolletun koneen. Samalla kävi niin, että sekosin onnesta. Pikku t sekosi vielä hieman enemmän.

Kirkasvalolampun loisteessa ja oman, aivan oman työpöytäni ääressä olen ommellut jo kahtena iltana peräkkäin. Pikku t ei tietenkään ollut mielestään koskaan nähnyt vastaavaa, ja ompelukone veti häntä puoleensa vastustamattomasti. Nyt meillä on kahdet haaroista ihan asiallisesti paikatut ison T:n farkut, rähjäisestä kangaskassista tehty ompelukoneen pölysuojus (sillä tästälähin sen paikka on pöydällä eikä olohuoneen nurkassa kantosalkussa), pipovainaasta leikatulla poninkuvalla piristetty vain hieman likainen kauluri (todellakaan en anna asioiden pesemisen tulla inspiraation tielle, niin vakavissani en tahdo koskaan olla, ja pikku t ei liioin välitä onko ponikauluri täysin puhdas vai ei, koska se on ponikauluri) sekä kaksi paperia, joihin pikku t on ommellut siksakkia ihan itse.

Oikeastaan vielä ompelukonettakin ihanampi, helpompi ja ei-milloinkaan-turhauttava esine on uusi suriseva patterikäyttöinen pikku ystäväni, joka rentouttaa riittämättömyyttä potevan ansioäidin varttitunnissa. Luettuani tämän mielettömän hyvän kirjan marssin käyttämään kuusi vai seitsemänkö euroa nypynpoistajaan ja elämäni muuttui. Yhtäkkiä talossa ei ole enää yhtään nuhruista neulevaatetta, samentunutta ennen niin iloisenkirjavaa lapasta tai huonokuntoista villatyynyä. Sillä minulla on nypynpoistaja! Nypynpoistan sillä kaiken! Nypynpoistan koko elämäni!!! Tai, kuten sanoisi pikku t (joka jälleen sekosi onnesta saatuaan pienen kinastelun jälkeen myös nypynpoistaa vähän aikaa), minä surraan uudella pursottimellani.

Kuukausi tai pari sitten sain käsiini taikasienen, tai siis viisi taikasientä, ja sienetin niillä viikon aikana kotini tahrattomaksi, mieleni tyhjäksi ja yleiskuntoni siinä määrin horjuvaksi, että sain sinuiitin. Nypynpoistaminen on kuin sienettämistä, mutta niska taipuu vielä seuraavana päivänä eikä ravinnon- tai unentarve unohdu niin täysin. Tällä hetkellä näen elämäni ongelmat reikinä (minulla on keinot paikata ne) ja nyppyinä (tiedätte mitä niille tehdään). Aion tehdä kaikesta sileää, tasaista ja kauniinväristä, kuin uutta. Aion hallita elämääni ja olla omavarainen!!!11