torstai 13. marraskuuta 2008

Myyrännahka

Varoitus: Teksti sisältää tuotesijoittelua ja sanan "naurettava".

Maksoin tänään aivan naurettavan suuren summan muistikirja-kalenterista. Mutta se on juuri sellainen kuin olen aina halunnut: musta, pehmeäkantinen, pyöreäkulmainen, kuminauhallinen, selkeä, ja siinä on kalenterisivujen toisella puolella paljon muistiinpanotilaa, jotta voin päiväkirjani täytyttyä tehdä kalenterista intresantisti elämäni kirjan, jonka hukkaaminen olisi itsemurha (monessakin mielessä, esimerkiksi kurssienmissaamis- ja salaisuuksienpaljastumismielissä). (Mutta päivät eivät kyllä mene samalla tavalla oikein kuin pieneksi jääneessä Ylioppilaskalenterissa.)

Nyt seuraa tuotesijoitteluosio: seisoin Akateemisessa pohtimassa jälleen kerran, miten monella tavalla se on Suomalaista parempi, tällä kertaa muistikirjahyllynsä vuoksi, kun yhtäkkiä olin tiputtaa silmäni, sillä näin Moleskine-merkkisillä muistikirjoilla olevan kokonaan oman hyllyn! En ollut ikinä kuullut koko merkistä, mutta koska muistikirjani välissä on pikku vihkonen, jossa muistellaan
Moleskine-tuotteiden kahden vuosisadan mittaista historiaa ja annetaan laatutakuu tälle käsintehdylle erinomaisuudelle, alan uskoa että kyse on jostain todella katu-uskottavasta. Itse asiassa, panin merkille, firma ratsastaa sellaisilla nimillä kuin Hemingway ja Picasso, ja jos Indiana Jonesilla olisi muistikirja-kalenteri, se olisi Moleskine, rouheasti kulunut, kansistaan vääntynyt Moleskine. (Olemmehan me kaikki elokuvia nähneet. Siksihän minäkin tällaista muistikirja-kalenteria etsin, vaikken sitä vielä tiennyt.) Minun oli pakko soittaa hyllyn äärestä miehelleni ja avautua muutaman omahyväisen vihon aiheuttamasta järkytyksestä.

Olin tiputtaa silmäni kolmannen kerran (toinen kerta oli hintalapun kohdalla, sillä hinnalla sopisi kyllä olla tekstiäkin sisällä), kun tajusin katselevani valmiiksi kulutettuja muistikirjoja. Niiden kannet olivat pehmenneet, niihin oli liimattu
vähän irtoilleita, sellaisella tarrakoneella naputeltavia tekstitarroja ("Madrid", "Sävellysluonnokset"), välissä olevat kartatkin olivat ruttuisia. Haluaisitko sinäkin olla mies, joka kulkee omia polkujaan? Osta rouheasti valmiiksi kulutettu muistikirja-kalenteri! Sitten tajusin, että kyseessä olivat muovista poistetut mallikappaleet, ja tarrat havainnollistivat mikä muistikirja 22 vaihtoehdosta oli kyseessä. Melkein kaikki olivat mustia, se oli selvästi se alkuperäinen ja ainoa todella uskottava väri, mutta naisia varten oli sitten painettu pari toimistonpunaista.

Ostin mustan.

3 kommenttia:

Ronja kirjoitti...

minkävärinen on toimistonpunainen?

Anonyymi kirjoitti...

Moleskinet ovat ihania. Ihania. Minäkin olin suunnitellut sellaisen hankkivani; olisiko se nyt matkimista?

Inana kirjoitti...

Ei, jos hankit sen punaisen. Se on sellainen tummanpunainen, aika uskomatonta että jokin voi olla yhtä aikaa nin punainen ja niin säädyllinen. (Paitsi naama.)